for me it's New Year's Day
that's gonna come and take my blues away
All of the bells ringing out for christmas
I'm singing goodbye to the year before
I know that the next one will be different and so much more
(Hurts - All I Want For Christmas Is New Year's Day)
Jouluaattoaamuna istuin koneella hetken. Kello oli Minneapolisissa 2:30am kun M soitti Skypen kautta ja vastasin tietysti. Veli vilkaisi olkkarista kun sanoin hey hymyillen, mutta katsoi sitten pois kun näytin sille kädellä puhelinmerkkiä. Sillä oli iisimpää, kun se puhui tyttöystävänsä kanssa se pystyi menemään ulos muiden kuulemattomiin. Minä jouduin istumaan tässä ja kiertelemään ja kaartelemaan. Itsensä editointi ei koskaan ole helppoa.
Why aren't you asleep, kysyin vähän toruvasti. I wanted to talk to you, M vastasi simppelisti. You're nuts, totesin kuivasti. Yes, I think we already established that. Sitten se nauroi ja minua hymyilytti. Se oli niin uninen. Mutta sillä oli hirveästi univaikeuksia, tämä vähän huoletti minua, koska minulla ei ole aikuisiällä ollut oikein ikinä mitään pidempiaikasta uniongelmaa ja olisi jotenkin ikävää jos se ei täällä ollessaan pystyisi nukkumaan minun vedellessä hirsiä. Tai no, ehkä tästä oli tulossa joku uusi traditio, että ihmiset tulevat toiselta puolen maailmaa kotiini valvomaan öitä.
Merry christmas, se toivotti muistaen, että jouluaatto oli meillä se juttu. Kiitin, mutta en ihan vielä toivottanut sille samaa. Se kertoi omista suunnitelmistaan, se oli menossa illalla kirkkoon jonkun kaverinsa ja sen isän kanssa. Tämä oli yksi Moseksen epäkohdista, se oli uskonnollinen, ollut joskus aikoinaan melkoisen hardcore, mutta nykyään paljon maltillisempi. Sen näkemys abortista oli aika tavalla erilainen kuin minun, mutta sen kanssa sentään pystyi asiasta keskustelemaan, eikä se tyrmännyt minun ajatuksiani. Se oli myös joskus sanonut, ettei voisi koskaan seurustella ateistin kanssa, ja no, lähempänä minä olen ateistia kuin mitään muuta. Joskus kysyin siltä, että oliko se minusta huolissaan, että pelkäsikö se että joudun helvettiin tai jotain sellaista. Se silloin nauroi, ja sanoi ettei se toimi niin. You'll never be able to convert me, sanoin silloin, ja tämä toki yhä pitää. Se oli sen mukaan ihan ok, eikä se koskaan yrittäisikään.
Puhuimme eilen useaankin otteeseen. Aika lyhyesti, koska minulla oli jouluvelvollisuuksia. Tai siis, piti syödä hirmuisesti. Ja hävitä veljelle ja äidille korttipelissä. Perhana. Mutta silti se oli vaan niin ihanaa kuulla sen ääni ja puhua sille merkityksettömistä asioista, ja vastailla hyvin neutraalisti kaikkeen ettei kukaan vaan ymmärtäisi väärin. Tai no, okein. M on vielä minun salaisuuteni, en ole siitä puhunut kenellekään. Kerron vasta kun on pakko.
Tokihan nämä täällä tajuavat että jotain outoa tapahtuu. En minä yleensä puhu Skypessä vanhemmilla ollessani, enkä ainakaan jos veli on käymässä. Nyt vaan tuntuu että minun on pakko puhua Mosekselle joka päivä, ja eilenkin odotin sitä puoli kahteen asti, vaikka tiesin ettei se varmaan tulisi, enkä olisi sille voinut ääneen puhuakaan kun kaikki jo nukkuivat. En edes muista milloin olin viimeksi tällainen. Ehkä yli kolme vuotta sitten.
Tänäänkin puhuimme puolisentoista tuntia ennen kuin se lähti kaverilleen jouluaterialle. Se makoili sängyssä, jostain syystä pystyin kuulemaan sen sen äänestä. Koska emme oikein voineet puhua ihan kaikesta, päädyimme uskontokeskusteluun. Se oli selittänyt jotain siitä kirkkokäynnistään ja jostain raamattujutusta, kun sanoin yhtäkkiä, että se oli nyt ehkä uskonnollisempi kuin koskaan sinä aikana kun olin sen tuntenut. So, aloitin ja ajattelin ampua kovilla. We have a problem. M oli kuulolla. What would that be? You said you'd never date an atheist. M hymähti. I did, didn't I. Well now I guess I will be.
Hiljaisuus jota olisi voinut kai sillä kuuluisalla veitsellä leikata. En tiedä oliko se yhtään miettinyt lausahduksensa painoarvoa. Minuun se ainakin osui aika lujaa. You will, kysyin hämmentyneenä. Olisin voinut antaa asian ollakin, mutta en siihen kyennyt. Myönnän, että pistin sen aika pahaan paikkaan, ja kauan se miettikin. Eeva, se lopulta sanoi taas sillä samalla hämäävällä luovutusäänellä. Se rrrakasti nimeni sanomista, en tiedä onko kukaan käyttänyt sitä niin paljon minulle puhuessaan kuin se. You are so special to me. I don't see how it could be possible that I wouldn't want to. Nyt oltiin niin vaarallisella alueella, että minunkin täytyi edetä varoen. Tai olisi pitänyt. Wow, I'll have to change my Facebook status and everything. M hämmentyi, eikä tajunnut minun laskevan leikkiä. Oh...might be a bit early for th..se aloitti, mutta keskeytin sen. I'm kidding, silly. Se nauroi vapautuneesti ja minä pyöräytin silmiäni. Eipä se tietysti sitä nähnyt joten ihan hukkaan meni taas kerran. I'm sorry, sanoin hymyillen. I just had to. You said it, and I ran with it. M vakavoitui. At least you didn't run away.
I'm also sorry that I make you spell things out for me, totesin nyt kun kerran anteeksi pyytelin ylipäänsä. It's not like I don't know what you mean. No, it's good that you do that, M sanoi. I'm glad we can be so open about these things. And actually, se lisäsi, you can keep doing it when I'm there with you. I'll just ask you to lie down on the bed on your stomach and I'll spell these things out to you by writing the letters on your back with my finger.
Perhosia. Herranjumala.
