It's such a beautiful lie
You've got to lose inhibition -
Romance your ego for a while
Come on, give it a try
(Hurts - Illumination)
Heräilin taas pitkin yötä. Näin jotain levottomia unia ja viimein havahduin kunnolla hereille kun kelloni pärähti soimaan. Traviskin virkosi ainakin osaksi, ja kysyin siltä pitäisikö sen nousta. Se vastasi vain käärimällä minut syliinsä ja siihen nukahdimme sitten molemmat. Se oli varsin mukavaa.
Minä nousin puoli yksitoista. Yritin saada sitä tajuihinsa, mutta se ei halunnut nousta. Eikä kyllä ihmekään, uni teki sille hyvää. Kuitenkin yhdentoista jälkeen minun piti lähteä lenkille, ja se viimein nousi kun olin laittamassa kenkiä jalkaan. Se meni suoraan koneelle istumaan ja katsoin sitä säälivästi. Rassukka.
Palasimme tunnin päästä koirien kanssa. Ne juoksivat innoissaan tsekkaamaan ensin sohvan, sitten sängyn, ja löysivät Traviksen lopulta sieltä mihin olimme sen jättäneet. Your dogs are all sweaty, se sanoi. Katsoin sitä ihmeissäni. What do you mean? They smell of dog sweat. Katsoin sitä aivan hämmennyksissä. Dogs don't sweat like that. And certainly not now! Se jaksoi vain selittää jostain koirahiestä ja sen ominaishajusta. En ollut IKINÄ kuullut moisesta. Myöhemmin keskustellessani kaverini kanssa asiasta ilmeni, että koirat voivat haista "ulolta" tullessaan ulkoa, ja että tämä oli varmaan mihin T viittasi. Mutta mene ja tiedä, minulle on vieläkin ihan mysteeri mitä se tarkoitti.
Valmistauduin pitkän kaavan mukaan yliopistoiluun. Se näytti minulle YouTubesta Drunk American History-videoita, joille naureskelimme yhdessä. Onnistuin sulattamaan suoristusraudallani jäljet pesukoneen kanteen kun epähuomiossa jätin sen siihen kuumenemaan jäädessäni katsomaan videoita Traviksen kanssa. Mutta oh well, mitään pahempaa ei onneksi tapahtunut.
Vedin takin päälle ja T tuli halailemaan minua vielä hetkeksi olohuoneen puolelle. Good luck, se sanoi ja se tuntui hyvältä. Katsahdin kelloa, tajuten että minulla oli 5 minuuttia aikaa keretä bussipysäkille. Oh shit, I have to go, huudahdin ja juoksin ovelle. I'll close it after you, T sanoi perääni. No, kerkesin bussiin ja onnellisesti yliopistolle.
Kun palasin kotiin T lepäsi sohvalla collieiden kanssa. Minua hymyilytti tämä näky hyvinkin paljon. That was fast, se sanoi. Olin ollut poissa ehkä kaksi ja puoli tuntia. Not really, hymähdin, at least to me it felt like forever.
Se oli kasannut postin pöydälle. Kiva ele, tuumin ja istahdin käymään niitä läpi. No bills, se sanoi iloisesti. Katsoin siihen mietteissäni, kylläpäs se nyt käyttäytyi ihan kuin asuisumme oikeasti yhdessä. Mietin hetken miten se olisi oikeastaan niitä välttämättä edes erottanut, mutta eipä minulle sinä päivänä muutenkaan ollut kirjeitä tullut. Selasin lehdet läpi ja se palasi koneelleen. Katsahdin sen näyttöä. Are you done yet? Oletin, että se olisi jo aika lähellä loppua. Ensin se ei vastannut mitään, tuijotti vain muistiinpanojaan. You don't want to know, se lopulta sanoi. You're not even close, lausahdin järkyttyneenä. No, I can't say I am. I'll have to stay up tonight. I will simply have to.
En minä voinut sille olla vihainen tai siihen pettynyt. Kyllähän minä Traviksen tiesin, se ei tehnyt mitään huolimattomasti. Ainakaan opiskelu- tai työjuttuja. Mutta tuntui jotenkin liioittelulta, laskin nopeasti että se oli Suomessa ollessaan työskennellyt projektin parissa jonkun 20 tuntia. No sauna today then, sanoin vähän surullisena. Se käännähti tuolissaan. What do you mean? Of course we will have a sauna. I can't leave Finland before I have a sauna!
Kävin taas lenkillä kaverin kanssa, ja kun tulin kotiin Travis ryntäsi taas suihkuun. Meillä oli pöytävaraus jonkun luokituksen mukaan Tampereen parhaassa ravintolassa, johon se oli päätynyt kun emme Helsingistä saaneet mitään järkevää varattua. Se ei ollut tästä asiasta muuten ollenkaan kiukkuinen enää, sitä lähinnä huvitti miten vaikeaa se voikaan joskus olla päästä syömään haluamaansa paikkaan.
Minä puin päälleni hameen pitkästä aikaa. Korkkaritkin laitoin jalkoihin, vaikka minua ihmetytti miten ikipäivänä voisin niissä ajaa. Ulkona oli aivan järkyttävän kylmä edelleen, mutta päätin vain yrittää elää sen asian kanssa sukkahousuineni.
Auton jätimme yliopistolle ja hymyilin salaa varjoillemme lumessa. Tuntui jotenkin kivalta kävellä kampuksen läpi sen kanssa. Ravitolaa jouduimme tosin hieman etsimään kun se oli niin pienoinen, mutta olipahan ihanaa päästä sisälle siitä kaameudesta. Viihtyisä ja kodikas paikka, nimensä veroisesti todellakin vain sellainen huone. Kaikista pöydistä kuului englantia, huomasin ja se jotenkin huvitti. Eivätkö suomalaiset käyneet itsekseen ikinä tällaisissa paikoissa? Tai sitten se oli juurikin se myöhäinen kellonaika arki-iltana.
Istahdin pöytäämme ja Travis minua vastapäätä. Tarjoilija toi listat ja sytytti meille kynttilän. Yllättävä falshback Helsinkiin vuosien 2007 ja 2008 taitteessa kun istuin Sassossa sen toisen Traviksen kanssa. Valaistus oli juuri sama. En tiedä mitä kasvoni kommunikoivat yhtäkkisestä muistosta, koska kun keskitin katseeni Travikseen, sen ilme oli tutkiva. Hymyilin ja silitin sen kättä päättäen keskittyä nyt ihan muihin juttuihin.
Meillä oli hauskaa. Otimme kahdeksasta mahdollisuudesta kuusi, jätimme makeat jälkiruuat pois koska T ei moisista pitänyt. Se otti myös kaikkiin ruokalajeihin kuuluvat viinit. Minä ajoin, joten olin vesilinjalla. Oli mielenkiintoista seurata sitä kun se maisteli viinejä, jotka olivat kaikki sen mukaan todella outoja. It's like, se selitti kun katsoin sitä tiedustelevasti, se tiesi etten minä tiennyt viineistä paljoakaan, they aren't at all typical. Very bizarre, usually there are maybe a couple of wines like these per menu, but these are all odd. Myös jälkkärijuustoista yksi oli mielenkiintoinen. Sillä kaamealla tavalla, se jäi meiltä molemmilta kesken, oli aika, noh, voimakas.
Ehkä yllättävintä oli, että se maksoi koko laskun. Minä en todellakaan odottanut moista, en ikinä tule unohtamaan sen räjähdystä kyseisestä asiasta New Yorkissa silloin joskus kauan sitten. You didn't have to, aloitin, mutta se vain ohjasi minut ovea päin hyssytellen. No really, yritin jatkaa, mutta se pudisti päätään ja tarttui kädestäni kiinni kun astuimme takaisin kylmään yöhön.
Jäistä autoilua kotiin. Laitoin saunan päälle ja lähdin suorilta koirien kanssa käppäilemään. Se meni koneelleen vaikeroimaan, toki. I'll be an hour, huikkasin ovelta iloisesti. You're crazy, se huikkasi samalla äänenpainolla perääni. See you, naurahdin ja lähdin. Bye, kuului vielä ennen kuin sain oven kiinni perässäni. Tiesin että kaipaisin juuri tällaisia pieniä juttuja kun se lähtisi. Aika meni pelottavan nopeasti.
Palatessani sytytin kynttilät saunaan ja täytin saavin vedellä. Totesin, että löylynheittokauhassa oli rako keskellä, oli muuten viimeinen puukauha minkä saunaan ostaisin ikinä. Ne missä se kauhaosa on metallia ovat niin paljon parempia, plus se että ne eivät kellu siellä saavissa. Fakta joka oli ärsyttänyt minua siitä hetkestä lähtien kun olin sen kauhan ostanut.
Alright, totesin kun kävelin sen luo. It's ready. Ok, se sanoi ja venytteli. How's it coming along, kysyin jälleen kerran. Travis vain pudisti päätään. But do you HAVE to get it done now? Like, all of it, kyselin lisää. You think I'd stay up all night while you sleep in your bed alone if I didn't have to get it done? I have to get it done. All of it. And I will tonight, I'm staying up all night doing this thing, and I'll close my computer in the morning, after which we will go to Helsinki and I won't even look at the damn thing while we are there. Tuntui siltikin jotenkin lohduttomalta, että se olisi taas yön hereillä.
Do you want a towel again, kysyin vitsillä, en oikeasti ajatellut että se sellaisen haluaisi. Of course, se sanoikin yllättäen. Vitsin amerikkalaiset, tuumin ja hain sille uuden pyyhkeen. Itsekin kääriydyin sitten omaani, kun olisi tuntunut tyhmältä istua siellä alasti. Tai en tiedä olisiko, ehkä olisi pitänyt kokeilla.
Se otti saunomisen nyt paljon paremmalla otteella kuin viimeksi, ja uskon että se nautti siitä. Keskustelimme Sarah Palinista, jota sen äiti haluaisi äänestää Traviksen estelyistä huolimatta. Äitiparka, ajattelin, T oli varmaan aika rajuin sanakääntein vastustanut äitinsä mielipidettä. Tosin minusta tuntui pelottavalta että yhtään kukaan oikeasti tahtoisi äänestää sitä naista. Ja että sellainen ihminen oli sukua Travisille tuntui suhteellisen utopistiselta.
Kävimme suihkussa ja menin taas seisoskelemaan peilin eteen. Ihan kuin viimeksikin. Travis saapui taakseni hetkessä ja minua nauratti. It's just like last year, sanoin onnellisena. Only, I'm wearing stuff, totesin ja välittömästi Travis tarrasi kiinni pyyhkeeseeni ja veti sen pois. Sen kädet ympärilläni taas nojasin siihen samalla kun katsoimme itseämme peilistä. Older than we were before, huokasin, mutta totuus oli, että jotenkin se hetki onnistui olemaan täydellisempi ja kauniimpi kuin viimeksi. Meitä molempia hymyilytti.
Makoilimme sohvalla pyyhkeissämme tuijottaen kattoa. Vanhempi koira oli umpiunessa korissaan ja oli ihanan seesteistä ja hiljaista muutenkin. So, what's happening next, kysyin tarkoittaen että aikoiko se ihan oikeasti olla koneella koko yön. We'll go back one more time, se ilmoitti tarkoittaen saunaa, and then we will have sex. Jatkoimme katon tuijotusta. Ok, totesin. Hetken päästä repesimme molemmat nauramaan. Wow, we really are like an old married couple, sanoin kuivasti ja sitä nauratti vielä enemmän. Romance is dead, se vahvisti.
